Kymmenen usein esitettyä kysymystä eroosiosta

Pysähtyykö eroosioprosessi kokonaan vai hidastuuko se vain, jos suuta huuhdellaan natriumfluoridia sisältävällä suuvedellä?

Onko suuta huuhdeltava kaksi tai kolme kertaa päivässä, vai riittääkö yksi kerta (illalla)?

Vahingoittaako ruoka-aineen matala pH-arvo vain hammaskiillettä vai kuluvatko myös kruunut, ikenet, (hampaan väriset) paikka-aineet ja hampaiden kaulaosat?

Pysyykö suun pH-arvo samalla tasolla koko päivän? Lisääntyykö happamuus aina, kun syömme jotain vai vain silloin kun syödään jotain hapanta?

Kuinka kauan happaman ruoan tai juoman (esimerkiksi appelsiinimehun) nauttimisen jälkeen on odotettava ennen hampaiden harjausta?

Eikö heti happaman ravinnon nauttimisen jälkeen pitäisi käyttää natriumfluoridipitoista suuvettä?

Millainen on hyvä hammasharja: kova, normaali, pehmeä vai erittäin pehmeä?

Vaikuttaako eroosio myös hampaiden väriin? Voivatko ne esimerkiksi näyttää keltaisemmilta?

Voiko syljen pH-arvo muuttua esimerkiksi iän myötä vai pysyykö se samalla tasolla koko elämän ajan? Onko sylki happamampaa esimerkiksi 5 tai 10 vuoden kuluttua?

Heikentääkö eroosio hampaita niin, että ne murtuvat esimerkiksi tapaturmassa helpommin? Entä voiko esimerkiksi poskihampaasta lohjeta pala, kun puraistaan jotain kovaa?

 

Pysähtyykö eroosioprosessi kokonaan vai hidastuuko se vain, jos suuta huuhdellaan natriumfluoridia sisältävällä suuvedellä?

Fluori auttaa kovettamaan hammaskiillettä, jolloin se ei liukene hapon vaikutuksesta yhtä helposti ja eroosio ainakin hidastuu.

Takaisin

Onko suuta huuhdeltava kaksi tai kolme kertaa päivässä, vai riittääkö yksi kerta (illalla)?

Suositus on, että usein happoaltistukselle alttiiksi joutuvat käyttäisivät fluoripitoista suuvettä kerran päivässä. Hampaat olisi hyvä harjata harjata kahdesti päivässä fluoria sisältävällä hammastahnalla, mutta ei alle tunnin kuluttua happaman ravinnon nauttimisesta.

Takaisin

Vahingoittaako ruoka-aineen matala pH-arvo vain hammaskiillettä vai kuluvatko myös kruunut, ikenet, (hampaan väriset) paikka-aineet ja hampaiden kaulaosat?

Hapot eivät vahingoita kruunuja, amalgaamipaikkoja, useimpia valkoisia paikka-aineita tai ikeniä. Jotkin vaaleat paikka-aineet (lasi-ionomeerisementtiä sisältävät) ovat kuitenkin herkkiä happamuudelle. Lisäksi happamuus vaikuttaa hampaiden kaulaosiin ja hammasluuhun.

Takaisin

Pysyykö suun pH-arvo samalla tasolla koko päivän? Lisääntyykö happamuus aina, kun syömme jotain vai vain silloin kun syödään jotain hapanta?

Syljen pH-arvo on aina matalimmillaan, kun sylkirauhaset erittävän sylkeä ilman ruoan tai juoman aiheuttamaa stimulointia. Kun ihminen pureskelee jotain, suun pH-arvo kohoaa automaattisesti. Syljenerityksen lisääminen, esimerkiksi purukumia pureskelemalla, on siten monissa tapauksissa suositeltavaa. Sylki happamoituu, kun syödään tai juodaan jotakin hapanta.

Takaisin

Kuinka kauan happaman ruoan tai juoman (esimerkiksi appelsiinimehun) nauttimisen jälkeen on odotettava ennen hampaiden harjausta?

Juomisen jälkeen voit huuhdella suutasi vedellä tai maidolla. Odota vähintään tunti ennen hampaiden harjaamista, äläkä käytä liikaa voimaa harjatessa.

Takaisin

Eikö heti happaman ravinnon nauttimisen jälkeen pitäisi käyttää natriumfluoridipitoista suuvettä?

Suun huuhteleminen fluorilla happoaltistuksen jälkeen jälkeen on lähes hyödytöntä, koska happo on jo vaikuttanut hampaisiin. Fluorihuuhtelu ennen happoaltistusta vahvistaa hammaskiillettä. Jos nautit aamiaisella happamia hedelmiä tai mehua, ei ole suositeltavaa harjata hampaita heti syönnin jälkeen.

Takaisin

Millainen on hyvä hammasharja: kova, normaali, pehmeä vai erittäin pehmeä?

On suositeltavinta käyttää pehmeätä hammasharjaa. Jotta saat puhdistettua myös hammasvälit, käytä hammastikkua tai -lankaa.

Takaisin

Vaikuttaako eroosio myös hampaiden väriin? Voivatko ne esimerkiksi näyttää keltaisemmilta?

Värjäävät aineet tarttuvat helpommin vahingoittuneeseen hammaskiilteeseen. Lisäksi hammasluun väri näkyy paremmin, kun kiille ohenee. Hammasluu on väriltään vaalean keltaista.

Takaisin

Voiko syljen pH-arvo muuttua esimerkiksi iän myötä vai pysyykö se samalla tasolla koko elämän ajan? Onko sylki happamampaa esimerkiksi 5 tai 10 vuoden kuluttua?

Periaatteessa syljen pH-arvo ei laske iän myötä. Nuorten hammaskiille on kuitenkin pehmeämpää kuin vanhempien ihmisten. Siksi nuorilla on suurempi eroosion ja karieksen riski. Monien lääkkeiden sivuvaikutuksena syljeneritys vähenee. Lisäksi joidenkin lääkkeiden käyttö heikentää syljen luonnollista suojaavaa vaikutusta. Syljenerityksen stimuloiminen esimerkiksi purukumia pureskelemalla on siis monessa tapauksessa suositeltavaa.

Takaisin

Heikentääkö eroosio hampaita niin, että ne murtuvat esimerkiksi tapaturmassa helpommin? Entä voiko esimerkiksi poskihampaasta lohjeta pala, kun puraistaan jotain kovaa?

Hammaskiillle on kaikkein kovin kudos. Eroosion heikentämä hammas voi tosiaan lohjeta helpommin. Tämä koskee etenkin etuhampaita, joilla puraistaan ja poskihampaita, joilla pureskellaan ruoka. Hampaiden haurastuminen johtuu ensisijaisesti hammaskiilteen ohenemisesta.

Takaisin